SYKSY on saapunut

kuva

Kuulun niihin ihmisiin, jotka vihaavat syksyä, on pimeää, kylmää, koleaa ja märkää. Ja keksisin vielä miljoona muuta negatiivisesti latautunutta adjektiivia siihen liittyen. Syksyisin olen väsynyt ja iltojen pimetessä haihtuu vähäisinkin liikuntainnostus taivaan tuuliin.

Onhan syksyssä tietenkin jotain hyviäkin juttuja. Kuten kynttilät ja villasukat <3

Olen viime vuosien aikana huomannut, että jos vaan jaksaa liikkua syksyn yhtä säännöllisesti kuin kesälläkin, välttyy pahimmilta syysmasenteluita sekä hyvällä tuurilla myös flunssalta. Tähän pyritään tänäkin vuonna. Avitukseksi hankin myös Omega-3+monivitamiinit sekä D-vitamiinit (ehkä muistan taas pari viikkoa syödä niitä) ;) Päivisin liikkumaan lähtemisessä ei ole mitään ongelmaa, oli vuodenaika mikä hyvänsä, koska on valoisaa, mutta heti kun on ilta ja pimeää niin en voi kuvitellakaan tekeväni muuta kuin käpertyä sohvan pohjalle. Olenko ainut valolla käyvä ihminen?

On syksyssä tietysti myös se hyvä puoli, että sen jälkeen tulee talvi ja JOULU! Mistäköhän se johtuu, että kun saa lapsen niin samalla saa jonkun ihme jouluhössötyspiirteen itseensä. Aikaisemmin en juuri välittänyt koko joulusta, mutta sitten yhtäkkiä se muuttuukin parhaaksi juhlaksi ja olen kuullut myös muilta ystäviltäni, että heille on käynyt samoin :o Nykyään odotan joulua monta kuukautta, suunnittelen ja hankin lahjoja ja ASKARTELEN (ihan oikeesti!) joulukortit, puunaan kotia ja koristelen. Ihme hössötystä.. Mutta se joulusta, siihen on vielä niin pitkä aika.


Laitanpa tähän vielä viime viikon liikkumiset, en ole tainnutkaan postata viikon liikkumisista vähään aikaan.

6 liikuntakertaa, yhteensä 6tuntia!

Olen tyytyväinen, tämä viikko vielä yhtä reippaasti niin olen niiiiin ansainnut viikonlopun rentoutumisristeilyn, joka ei ehkä ole niin rentouttava, mutta ainakin irtiotto arjesta ja laatuaikaa hyvässä seurassa :)

.......

Tein viime viikolla pienen kokeilun ja kävelin tuon vakkari 10km lenkin, jonka yleensä juoksen, että näkisin kuinka paljon kulutuksessa on eroa kävellessä ja juostessa.

Tulokset

KÄVELY (10km)                         JUOKSU (10km)              

1h 24min                                        1h 2min

302kcal                                          566kcal

k.syke 91                                        k.syke 149

h.syke 127                                      h.syke 173

Sykkeet ja kalorit vaihtelee tietysti joka lenkillä, mutta otin nyt vertailuun tuon kävelyä seuraavan juoksulenkin. Ja erohan on päivänselvä, juostessa aikaa kuluu vähemmän, mutta kulutus on silti melkein kaksinkertainen! Kannatan siis juoksua tästä eteenpäinkin. Kiireisen ihmisen liikuntamuoto; vähemmällä ajankäytöllä parempiin tuloksiin. :))

Punnitusta

Kuva

60,1kg

Hitaasti hyvä tulee?

Viikossa -200g. Viikon päästä painon pitäisi olla 59,4kg, eli ensi viikolle jää 700g pudotus. Se ei ole mahdottomuus, joten siihen tähdätään!

Ylpeänä voin kertoa, että en ole laittanut suuhuni pienintäkään herkkua koko viikolla! Tarjolla on ollut jos minkälaista pullaa ja keksiä, mutta olen onnistuneesti vastustanut kiusauksia. Jee! :)

Liikuntapuolikin on kunnossa, vaikka maanantai meni laiskotellessa (syytän tästä päänsärkyä...) Muina päivinä olen aktiivisesti raahautunut lenkille, jumppaan tai uimaan, joten ollaan taas oikeilla raiteilla. Vielä kun kroppakin tajuaisi sen ja paino alkaisi pudota nopeammin -,-

Huomaan, että olen pikkuhiljaa tottunut uuteen päivärytmiin, enkä enää koulun jälkeen vaivu horrokseen sohvan pohjalle. Kroppakin on tottunut saamaan kaksi lämmintä ateriaa päivässä, koska ähky-/turvotusolo on poissa, luojan kiitos. Koulun lounaalla otan tarkoituksella ihan pienen annoksen, yleensä kasvisruokaa ja paljon tuoretta salaattia, ehkä kokeilen lähiaikoina myös sosekeittolounasta. En voi kuvitella että söisin tukevan aterian ja vielä leipääkin lisukkeeksi klo 11.45. Luultavasti olisin ihan väsynyt ja turvonnut koko loppupäivän :o Tottumiskysymys tietysti tämäkin, toiset syövät sen kunnon aterian lounaalla ja toiset, kuten minä, vasta päivällisellä.

Nyt suuntaan koululle penkomaan kirjastosta lähdeaineistoa erästä tehtävää varten.

Hyvää viikonloppua teille kaikille! :)

Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty

Projekti on lähes huomaamatta luisunut pois raiteiltaan. Olen sallinut itselleni pienen herkun siellä ja toisen täällä ja ajatellut, että eihän yksi herkku ole niin vaarallista. Seurauksena paino on nyt 900g enemmän kuin 3viikkoa sitten. (!)

Seuraavaan kuukaudenmittaukseen on aikaa 2viikkoa ja selkeä ja yksinkertainen tavoite on saada paino ainakin samaan lukemaan kuin viime mittauksessa, eli 59,4kiloon.

Millä saan itseni motivoitua palaamaan ruotuun? No se on se itsensä palkitseminen, paras motivaattori. 

Punnitus on vuorossa 21.9. Seuraavana päivänä (22.9.) on lähtö kaveriporukalla kreisibailausristeilylle juhlistamaan ystävän vanhenemista. Luvassa on hyvin syömistä, ja juomista! Viime bileillasta onkin aikaa jopa melkein 3kk. :o 

Kun olen päässyt tähän välitavoitteeseen on tietenkin asiaan kuuluvaa hankkia joku uusi, hyvinistuva mekko juhlia varten ;D Mutta sitä ennen töitä on tehtävä. Miten se yksi sanonta menikään; "suffer now and live the rest of your life as a champion".

Suunnitelma, viikko 37

maanantai: pumppi + syvävenyttely 

tiistai: ryhmäliikunta (kiinteytys)

keskiviikko: juoksulenkki

torstai: tankotanssi

perjantai: juoksulenkki

lauantai: lepo

sunnuntai: juoksulenkki

Sitten se kärsimys osuus;

Ei herkkuja!

Luulisi, että ihminen pystyy viikon olemaan ilman karkkia, keksejä, pullaa, jäätelöä ja kaikkea muuta herkuiksi laskettavaa? Jos ei, niin itsekurin kanssa on myös tekemistä..

Jo oli aikakin!

60,3kg, -100g

Pudotus ei päätä huimaa, mutta nousu on ainakin pysähtynyt!
Aion pitää huolen ettei sitä enää tämän projektin aikana tulla näkemään.

Flunssakin alkaa olla selätetty kun nukuin mahtavat pitkät yöunet ja nyt vietän tässä raukeaa vapaapäivää (itsenäisenopiskelunpäivää...). Ensi viikolle teen kyllä sellaisen ohjelman, että luulis painon tippuvan! Enää 2viikkoa tätä kuukauden sykliä jäljellä ja olen vielä melkein kilon plussalla viime mittaukseen! :O

Kuulumisia

Viime päivinä on ollut ihan järjetön kiire! Äitini oli käymässä, olen ollut ahkerasti koulussa ja töissä sekä koulussa on menossa eräs ryhmätyöhanke, joka on vienyt paljon aikaa. En siis ole ehtinyt kirjoittelemaan mitään! Kauheaa. Nyt kuitenkin jotain kuulumisia tämän viikon blogitauon tapahtumista.

Viime viikko oli yksi epäonnistumisien sarja. Alkuviikon laiskuus, uuteen ruokarytmiin totuttelu jne.
Tuloksena pamahti perjantaiaamuna vaakaan 60,4kg, +500g. Painonnousu senkun jatkuu vaikka olen liikkunut joka viikko paljon enemmän kuin ennen projektia, sekä syönyt paljon terveellisemmin ja myös pitänyt kalorit kurissa. Missä mättää?

Viikonloppuna melkein jo luovutin ja ajattelin että jos ei kerran onnistu niin ei onnistu. Mätin älyttömät määrät kaikkea mitä mieli teki ja olo olikin sunnuntai-iltana ihan kamala. Siinä ähkyoksetuskoomassa ehdin miettiä, että mitä ihmettä nyt olen tekemässä. Aionko palata takaisin siihen ulkomuotoon, jossa en tuntenut olevani minä vai vielä sitäkin isompiin mittoihin? Mikä järki on luovuttaa nyt ja todennäköisesti jossain vaiheessa aloittaa koko projekti uudestaan? Ei mikään.

Maanantaina palasin ruotuun ja tein hienon suunnitelman tämän viikon liikunnoista, yhden juoksulenkin kävin jo hoitamassakin koulun ja työvuoron välissä maanantaina. Kunnes tiistaina heräsin kaameaan kurkkukipuun ja muutenkin tukkoiseen oloon. Nyt pari päivää on ollut pientä lämpöilyä, palelua ja niistämistä. Lenkkeilyt ja jumpat olen jättänyt suosiolla pois, en todellakaan halua taudin pitkittyvän yhtään. Tänään kutkuttaisi kyllä lähteä illalla tankotreeneihin, sehän ei ole niin raskastakaan, mutta katsotaan nyt mikä on olo tämän koulupäivän jälkeen.

Projekti ei tosiaan tunnu etenevän nyt mihinkään, mutta en hemmetti kyllä luovuta! Minähän pääsen tavoitteeseen kun olen kerta aloittanut. Ehkä pidemmän kaavan kautta kun suunnittelin, mutta pääsen!